Suomessa altistuu tutkimusten mukaan noin 750 000 ihmistä päivittäin kosteusvaurioille. Kouluissa ja päiväkodeissakin altistuu noin 250 000 lasta ja nuorta päivittäin huonolle sisäilmalle. Terveyshaittojen kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa ja kosteus- ja homevaurioiden kertaluonteiset korjauskustannukset ovat noin 1,4 miljardia euroa. Huonon sisäilmaston aiheuttamiksi kokonaiskustannuksiksi Suomessa on arvioitu (Seppänen ja Palonen 1997) noin 3 miljardia euroa vuodessa eli noin 600 €/asukas, mikä ylittää rakennusten lämmityskustannukset. Arviossa ovat mukana kaikkien sisäilmasta aiheutuneiden sairauksien kustannukset.
Korjaamalla rakennukset nopeasti lapset, nuoret ja työikäiset säilyisivät terveempinä ja maksaisimme kustannukset jo muutamassa vuodessa takaisin vähenevinä terveyshaittakustannuksina. Nyt kustannuksia aiheuttavat esimerkiksi alentunut työteho, heikentyneet oppimistulokset, sairauspoissaolot, nuorten syrjäytyminen ja työuran katkeaminen.
Sisäilmaongelmien on tiedetty aiheuttavan sairauksia jo 90-luvulta lähtien. Miksi ollaan edelleen tilanteessa, ettei ennaltaehkäisyä ole ollenkaan? Miksi ollaan tilanteessa, että sisäilman vuoksi sairastuneet jäävät ilman hoitoa? Potilas saa lääkkeitä, mutta jää muilta osin usein ilman apua. Lapset ja nuoret altistuvat jo päiväkodeissa ja kouluissa ja nuoret työikäiset menettävät työkykynsä.
On tavallista, että sisäilmaongelmiin puututaan liian myöhään. Valitettavasti terveydenhuolto tunnistaa sisäilmasairaudet edelleen huonosti. Sisäilmaongelman ratkaisua on haitannut myös pitkään jatkunut epäusko koko ilmiön olemassaoloon vaikka vankka poikkitieteellinen todistusaineisto asiasta on ollut olemassa jo 1990-luvun puolivälistä.
Myöskään ennakoivaa korjaamista ei ole. Havahdutaan tilanteeseen vasta sitten kun on jo paljon oireilevia. Rahaa käytetään edelleen liikaa remontteihin, jotka eivät tuota tulosta, kun koko ongelmaa ei haluta kokonaisuudessaan käsitellä. Tutkimusten mukaan kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen oikein tehty korjaaminen kuitenkin vähentäisi oireilua ja saattaa ehkäistä pysyvän terveyshaitan kehittymisen. Paluu kouluun ja työelämään on mahdollista, jos toimitaan ripeästi.
Sisäilmaepäilyn herätessä työnantajien tulisikin ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin lasten, nuorten ja työntekijöiden oireilun selvittämiseksi ja altistuksen lopettamiseksi. Ei riitä, että yksi oireileva työntekijä siirretään toisiin tiloihin. Samanaikaisesti tulisi tehdä oirekyselyt myös muulle henkilöstölle.
Sisäilman parantamiseksi tehdyillä investoinneilla on siis myös taloudellinen merkitys. Työntekijät pysyvät terveinä ja viihtyvät työpaikoillaan, työnantajat näkevät parempaa työn tuottavuutta ja sairaskulut pienenevät, kiinteistön omistajat saavat omistuksiltaan parempaa tuottoa, kiinteistöjen arvo säilyy ja riskit vähenevät, palvelujen tuottajilla liiketoiminta lisääntyy ja koko yhteiskunta sairastaa vähemmän.
Mitä ikinä sisäilmaan ja ilmanvaihtoon liittyvää sinulla onkaan mielesi päällä, me Qviballa autamme aina mielellämme!