Huonosta sisäilmasta johtuvat ongelmat työpaikalla

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Turvallisen ja terveellisen työympäristön muodostaa muun muassa hyvä sisäilmasto. Puhuttaessa sisäilmaongelmista monille syntyy oletus, että yleisimmät haitat johtuvat kosteusvaurioiden mukanaan tuomasta mikrobikasvustosta. Tavallisimpia syitä oireilulle on kuitenkin riittämätön tai puutteellinen ilmanvaihto, ilmanvaihdon ja lämpöolosuhteiden jakautumisen epätasaisuus sekä pöly. Ilmanvaihdon puutteellisuus yhdessä huonon siivouksen kanssa on se yleisin syy erilaisille haitoille ja oireille. Taustalta voi löytyä myös erilaiset materiaaleista aiheutuvat päästöt sekä liian suuri hiilidioksidipitoisuus työtilassa työpäivän aikana, tilaan liian suuren ihmismäärän aiheuttamana.

 

Kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat työpaikoilla ovat nousseet viime vuosina vahvasti valokeilaan, mutta ne silti usein yhdistetään sähköyliherkkyyden ja hiivasyndrooman kaltaisiin psykosomaattisiin oireiluihin, joita perinteinen lääketiede ei ole osannut selittää. Sisäilmaongelmissa tulisikin erottaa todellinen vaara ja toisaalta epäviihtyvyys ja haitta. Kosteusvauriot voivat herkistää työntekijöitä ja aiheuttaa jopa esimerkiksi astman tai pahentaa jo olemassa olevia hengitystietauteja. Astman ja sen pahenemisen lisäksi riittävää näyttöä on olemassa nuhan, keuhkoputkitulehduksen ja allergisen alveoliitin, eli homepölykeuhkon yhteydestä kosteus- ja homevaurioihin. Pakkastalvena tilan lämmitys kuivattaa sisäilmaa ja se voi tuoda mukanaan silmien kutinaa, ihon kuivuutta ja nenän tukkoisuutta, jotka ovat ohimeneviä oireita, eli ainoastaan haittoja.

 

– Yleisimmin ongelmat työpaikkojen sisäilmassa liittyvät ilmanvaihtoon. Ärsytysoireita saattavat aiheuttaa myös pölyinen ilma tai ilmassa leijuvat mineraalikuidut. Kosteus- ja mikrobivauriotkin ovat tavallisia, mutta onneksi ne yksinään ovat vain harvoin suuri terveysriski. Kehnosta sisäilmasta ärsytysoireita saavia ihmisiä on paljon, mutta esimerkiksi kosteusvaurioiden aiheuttamia ammattiastmatapauksia todetaan vuosittain vain parikymmentä, kertoo erikoislääkäri Pia Nynäs työterveyslaitokselta.

 

Suomessa on paljon rakennuksia, jotka odottavat korjausta. Kosteusvauriot pitää tietenkin aina korjata pikaisesti ja rakennusten kunnosta pitää luonnollisesti muutenkin huolehtia, mutta vaikka kosteusvauriot ovat rakennuksissa yleisiä, rakennuksessa työskentelevien oireet eivät useinkaan johdu niistä. Taustalla piilevien syiden kirjo johtuu usein puutteellisesta ilmanvaihdosta – sisäilman vaikutus ihmisten terveyteen kun on todellisuudessa erittäin suuri. Niin kauan kuin korjaustoimenpiteet ovat riittämättömiä, ongelma pysyy ratkeamattomana.

 

Esimerkiksi sisäilman anturointi, eli etäluettavien sisäilman laadun mittareilla todennettava tieto on hyödyllistä, jotta sen perusteella voidaan analysoida mitä tapahtuu ja koska sekä mikä mahdollisen ongelman aiheuttaa. Hiilidioksidi, ilmankosteus, VOC (sisäilmaan haihtuvat orgaaniset yhdisteet), tilan paine-erot, ilman liikkeet (vaihtuuko ilma koko tilassa, vaikka ilmamäärät olisivatkin riittäviä) ja lämpötilat ovat ne asiat, mihin mittauksissa kannattaa keskittyä. Toisin sanoen ilman vaihtuvuuden varmistaminen, lämpötilatason vakiotila, siivouksen puutteet ja haasteet (ei siivota tarpeeksi/oikein tai siivotaan väärillä aineilla), ilman liikehdintä sekä ilman nopeus/veto. Ilman kosteus kertoo myös sisätilojen terveellisyydestä. Kuivuus on huono asia limakalvoille ja liian kostea ilma voi olla merkki rakenteissa olevasta ongelmasta.

 

Meiltä Qvibalta löytyy luotettavaa ja kattavaa osaamista myös toimitilojen ja työpaikkojen sisäilmaongelmien ratkomiseksi ja autamme tässä mielellämme!

Privacy Preference Center