Raikas sisäilma ja optimoitu sisäilmanvaihto ovat asumisterveyden, asumismukavuuden ja rakenteiden kunnon kannalta tärkeitä, mutta toteutettuna vastuullisesti myös energiaa ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja. Toteuttamalla ja säätämällä lämmityksen ja ilmanvaihdon oikein pienennät tehokkaasti energialaskuasi sekä kuormitat myös ympäristöä vähemmän. Lämmittäminen, viilentäminen ja ilmanvaihto ovat suurimmat kiinteistöjen energiankulutuksen ja ympäristökuormituksen lähteet ja tämän kuormituksen määrällä on myös suora vaikutus kiinteistöjen sisäilmaan. Kiinteistöjen energiatehokkuuden optimoinnilla on energiansäästöjen ja vastuullisuuden ohella myös tarkoitus parantaa kiinteistön olosuhteita. Energian kulutusdatan, kattavan suunnittelun ja energiatehokkuustoimenpiteiden avulla on mahdollista saavuttaa merkittävät kustannussäästöt aiempaan kulutukseen verrattuna, koska noin 20 – 38 % kokonaisenergian häviöistä syntyy ilmanvaihdon kautta. Kiinteistöjen ennakoivalla ylläpidolla voidaan säästää 30% kustannuksista viivästyneeseen energiatehokkuusremontointiin ja korjaamiseen verrattuna.
Monet yritykset julistavat nykypäivänä vihreitä arvoja, kuten vastuullisuutta, eettisyyttä, energiansäästöä sekä ympäristöystävällisyyttä, mutta usein yhteen kätevimmistä tavoista saavuttaa tämä konkreettisesti ei investoida tarpeeksi, eli ilmanvaihtoon. Moni pelkää turhaan energiatehokkuusremontteja ja miettii huononeeko sisäilman laatu tai syntyykö kiinteistöihin mahdollisesti kosteusongelmia. Tästä päästään mittaamalla kiinteistön ongelmakohdat tarkalla anturoinnilla ja toteuttamalla ilmanvaihto alusta lähtien energiansäästö, kustannustehokkuus ja ympäristöystävällisyys mielessä.
Ilmanvaihdon toiminnan perusperiaatteena esimerkiksi asuinkiinteistöissä on, että likainen ilma poistetaan keittiöstä, kylpyhuoneesta, kodinhoitohuoneesta, WC:stä, vaatehuoneesta ja tuulikaapista ja puhdas ilma tuodaan makuuhuoneisiin, olohuoneisiin ja saunaan. Painovoimainen ilmanvaihto oli tavallista vielä ennen 1990-lukua ja koneellista poistoilmanvaihtoa on tehty 1970-luvulta 2000-luvun alkuun. Tyypillisiä ilmanvaihtojärjestelmiä uudemmissa taloissa ovat koneellinen lämmöntalteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmanvaihto tai poistoilmalämpöpumppu, joka pienentää huomattavasti syntyvää häviötä.
Vastuullisempaan tulevaisuuteen meitä on viemässä myös tilaan ja ympäristöön mukautuvat nykyaikaiset luonnolliset ja ympäristöystävälliset ilmanvaihtojärjestelmät, jotka ovat usein kustannustehokkaampia, kuin perinteisemmät ilmanvaihtojärjestelmät. Ainoa ns. ilmainen ratkaisu raikastaa sisäilmaa on edelleen tuulettaminen avaamalla ikkunoita, mutta yleinen ongelma on siinä, että sisäilmanvaihdossa ei ole tarpeeksi tehoa tai ilmanvaihto on suunniteltu huonosti, jolloin tiloista ei vaihdu ilma tehokkaasti tai ilmanvaihto ei jakaudu kunnolla koko tilaan. Usein tilan tehokkaampi, kustannusystävällisempi ja energiaa enemmän säästävämpi ilmanvaihto saavutetaan pelkästään sillä, että ilmanvaihdon puhallussuunnat kohdistetaan oikein niin, että tilahuuhtelu toteutuu kokonaisuutena. Näin saavutetaan vihreämpi ja vastuullisempi sisäilmanvaihto.