Tautia nimeltä COVID-19 aiheuttama koronavirus SARS-CoV-2, yleisesti ottaen Koronavirus on tällä hetkellä todella vahvasti tapetilla. Virus tarttuu pääosin pisaratartuntana, eli esimerkiksi sairastuneen ihmisen yskiessä ja aivastaessa tai vaikkapa puhuessa, huutaessa ja laulaessa kovaa päin. Lähikontaktissa virus voi tarttua kosketuksesta, jos sairastunut ihminen on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja sen jälkeen koskettaa toista ihmistä. Virus voi tarttua lyhyen ajan sisällä altistumisesta myös erilaisilta kosketeltavilta pinnoilta.
Kun ihminen yskii tai aivastelee, voi suurien pisaroiden lisäksi syntyä myös hyvin pieniä pisaroita, jotka voivat aerosolimuodossa kulkeutua ilman mukana. Ilmavälitteisen tartunnan riski on nykytiedolla vähäinen ja kiistanalainen, mutta heinäkuun alussa Maailman terveysjärjestö WHO (World Health Organization) kuitenkin tarkensi ohjeistustaan koronaviruksen tartuntareiteistä ja totesi, että on mahdollista, että virus voi tarttua myös ilmateitse sisätiloissa. Aiemmin viruksen ilmateitse tarttumista ei ole pidetty merkittävänä. Suomessa ilmatietartuntaa ehkäiseviä erillisiä viranomaisohjeistuksia tai määräyksiä ei tällä hetkellä ole, eikä tutkijoiden kesken ole yksimielisyyttä siitä, kuinka tartuttavaa sisätilaan leijumaan jäävä koronavirusta sisältävä hengitysilma voi olla.
REHVA:n ohjeistus
Eurooppalaisten LVI-järjestöjen liitto REHVA (Federation of European Heating, Ventilation and Air Conditioning Association) on julkaissut yhteenvedon koronaviruksen leviämisestä ja torjunnasta rakennuksissa sekä avannut nettisivut koronaviruksesta. REHVA on tarkentanut ohjettaan, koska vaikka WHO:n tieteellisessä yhteenvedossa maaliskuulta ei vielä pidetty ilmateitse tapahtuvaa viruksen leviämistä merkittävänä muutoin kuin potilaiden hoitotilanteissa, on kuitenkin lisääntyvää näyttöä siitä, että viruksen leviäminen ilmateitse on mahdollista muutoinkin. REHVA:n ohjeistus lähtee siitä, että pienikin riski on otettava huomioon. Ensisijaiset ehkäisytoimet kuitenkin ovat lähikontaktien välttäminen ja käsihygienia.
REHVA:n yhteenvedossa esitetään seuraavia kiinteistöjen käyttöön liittyviä näkökohtia koronaviruksen leviämistä koskien. Olemme lainanneet LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppäsen suomentamia keskeisiä kohtia:
- Riittävä jatkuva ilmanvaihto 24/7 vähentää altistusta, mutta tilan huuhtelu muutaman tunnin ajan voi ajaa saman asian, esimerkiksi kaksi tuntia ennen tilan käyttöönottoa sekä käytön jälkeen, kunhan myös puhtaudesta on huolehdittu.
- Ulkoilmaa ilmanvaihtoon mahdollisimman paljon. Esimerkiksi Suomessa valtaosa rakennuksista on suunniteltu siten, että ikkunat avaamalla voi tuulettaa turvallisesti ja tehokkaasti. Ikkunatuuletusta voidaan käyttää ilmanvaihdon lisäämiseksi, erityisesti painovoimaisen ilmanvaihdon kohteissa.
- Ei palautusilmaa.
- Huoneilman kosteus ei vaikuta virukseen, kosteus hillitsee virusta vasta suhteellisen kosteuden ylittäessä 80%.
- Huonelämpötilalla ei myöskään ole merkitystä, lämpötila hillitsee virusta vasta yli 30 °C lämpötiloissa.
- Alhainen ilman kosteus heikentää hengitysteiden vastustuskykyä virukselle, ilman kosteuden säätely ei ole kuitenkaan tarpeen.
- Kanavien puhdistuksella ei ole merkitystä viruksen leviämisessä (pienet hiukkaset kulkevat ilman mukana, eivätkä tartu pintoihin).
- Ilmanvaihtolaitteen suodattimilla ei ole merkitystä viruksen leviämisessä (hiukkaskoko on 80-160 nm), myöskään ulkoilmansuodatuksella ei ole merkitystä, koska ulkoilma ei ole virusten lähde.
- Huonekohtaisilla ilmanpuhdistimilla voidaan vaikuttaa viruspitoisuuteen huoneilmassa edellyttäen, että suodatin on HEPA-tasoa.
Ilmanvaihto Suomessa
Moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna Suomessa rakennusten ilmanvaihto on hyvällä tasolla. Suuressa osassa julkisista rakennuksista on täällä käytössä koneellinen ilmanvaihto. Keskeiset ilmavaihtomäärien vaatimukset on säännelty asetuksella.
– Virustilanteessa yleisesti käytetyn ilmanvaihtomäärän per henkilö sijasta on olennainen tilan kokonaisilmanvaihtomäärä. Tämä tarkoittaa, että pienemmissä tiloissa, joissa oleskelee useampi henkilö, on suurempi riski. Tällaista ohjeistusta ei ole vielä olemassa ja sitä pitäisi kehittää, toteaa Aalto-yliopiston Rakennusten energiatehokkuuden ja sisäilman professori Jarek Kurnitski.
Aalto-yliopiston virtausfysiikan apulaisprofessorin Ville Vuorisen mukaan se ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että ilmanvaihto olisi riittävä viruksen torjumisen kannalta.
– Pitäisi ensin selvittää, toimiiko koneellinen ilmanvaihto. Jos se toimii, niin toimiiko se riittävän hyvin. Lisäksi tarvittaisiin eri tiloihin omat suositukset siitä, montako kertaa tunnissa ilman pitäisi vaihtua. Ilmanvaihdon tuplaaminen ja oleskeluaikojen huomioiminen sisätiloissa pienentäisi ongelmaa, kertoo Vuorinen.
Hyvin toimiva ilmanvaihto on tärkeää kaikkien mahdollisten sisäilmassa olevien epäpuhtauksien poistamisessa. Ilmanvaihdon tulee olla riittävää ja sen tulee toimia suunnitellusti. Hyvän ilmanlaadun takaamiseksi ilmansuodattimien normaalista vaihtovälistä ja ilmanvaihtokanavien puhdistusväleistä on hyvä pitää kiinni sekä varmistaa järjestelmän toimintakunto. Tässä auttaa ammattilaisten puoleen kääntyminen.
Päällä olevan koronavirustilanteen vuoksi me Qviballa olemme erityisen omistautuneita ja sitoutuneita tuomaan asiakkaillemme mahdollisimman laadukasta ja tehokasta sisäilmanvaihtoa. Kauttamme saat myös ilmaa puhdistavat Genano-sähkösuodatinlaitteet, jotka parantavat sisäilman laatua tappamalla kaikki virukset ja pöpöt, VTT:n tutkimuksien mukaan jopa koronavirukset. Meiltä saat tiedon toimiiko ilmanvaihtojärjestelmä oikein suunnitellulla tavalla ja onko tehostusvaraa olemassa. Tilojen anturivalvonnalla saat dataa kaikesta oleellisesta. Olemmekin valmiita auttamaan sinua kaikessa sisäilmanvaihtoon liittyvässä kokonaisvaltaisesti, koronavirustilanteen tietenkin tarkasti huomioiden. Esim. sisäilman suodattamisella puhtaaksi, tiloihinne saadaan puhdas ja turvallinen ilma hengittää!