Hyvällä sisäilmalla on myös taloudellinen merkitys
Suomessa altistuu tutkimusten mukaan noin 750 000 ihmistä päivittäin kosteusvaurioille. Kouluissa ja päiväkodeissakin altistuu noin 250 000 lasta ja nuorta päivittäin huonolle sisäilmalle. Terveyshaittojen kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa ja kosteus- ja homevaurioiden kertaluonteiset korjauskustannukset ovat noin 1,4 miljardia euroa. Huonon sisäilmaston aiheuttamiksi kokonaiskustannuksiksi Suomessa on arvioitu (Seppänen ja Palonen 1997) noin 3 miljardia euroa vuodessa eli noin 600 €/asukas, mikä ylittää rakennusten lämmityskustannukset. Arviossa ovat mukana kaikkien sisäilmasta aiheutuneiden sairauksien kustannukset.
Korjaamalla rakennukset nopeasti lapset, nuoret ja työikäiset säilyisivät terveempinä ja maksaisimme kustannukset jo muutamassa vuodessa takaisin vähenevinä terveyshaittakustannuksina. Nyt kustannuksia aiheuttavat esimerkiksi alentunut työteho, heikentyneet oppimistulokset, sairauspoissaolot, nuorten syrjäytyminen ja työuran katkeaminen.
Sisäilmaongelmien on tiedetty aiheuttavan sairauksia jo 90-luvulta lähtien. Miksi ollaan edelleen tilanteessa, ettei ennaltaehkäisyä ole ollenkaan? Miksi ollaan tilanteessa, että sisäilman vuoksi sairastuneet jäävät ilman hoitoa? Potilas saa lääkkeitä, mutta jää muilta osin usein ilman apua. Lapset ja nuoret altistuvat jo päiväkodeissa ja kouluissa ja nuoret työikäiset menettävät työkykynsä.
On tavallista, että sisäilmaongelmiin puututaan liian myöhään. Valitettavasti terveydenhuolto tunnistaa sisäilmasairaudet edelleen huonosti. Sisäilmaongelman ratkaisua on haitannut myös pitkään jatkunut epäusko koko ilmiön olemassaoloon vaikka vankka poikkitieteellinen todistusaineisto asiasta on ollut olemassa jo 1990-luvun puolivälistä.
Myöskään ennakoivaa korjaamista ei ole. Havahdutaan tilanteeseen vasta sitten kun on jo paljon oireilevia. Rahaa käytetään edelleen liikaa remontteihin, jotka eivät tuota tulosta, kun koko ongelmaa ei haluta kokonaisuudessaan käsitellä. Tutkimusten mukaan kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen oikein tehty korjaaminen kuitenkin vähentäisi oireilua ja saattaa ehkäistä pysyvän terveyshaitan kehittymisen. Paluu kouluun ja työelämään on mahdollista, jos toimitaan ripeästi.
Sisäilmaepäilyn herätessä työnantajien tulisikin ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin lasten, nuorten ja työntekijöiden oireilun selvittämiseksi ja altistuksen lopettamiseksi. Ei riitä, että yksi oireileva työntekijä siirretään toisiin tiloihin. Samanaikaisesti tulisi tehdä oirekyselyt myös muulle henkilöstölle.
Sisäilman parantamiseksi tehdyillä investoinneilla on siis myös taloudellinen merkitys. Työntekijät pysyvät terveinä ja viihtyvät työpaikoillaan, työnantajat näkevät parempaa työn tuottavuutta ja sairaskulut pienenevät, kiinteistön omistajat saavat omistuksiltaan parempaa tuottoa, kiinteistöjen arvo säilyy ja riskit vähenevät, palvelujen tuottajilla liiketoiminta lisääntyy ja koko yhteiskunta sairastaa vähemmän.
Mitä ikinä sisäilmaan ja ilmanvaihtoon liittyvää sinulla onkaan mielesi päällä, me Qviballa autamme aina mielellämme!
Miten sisäilma vaikuttaa ihmisen terveyteen?
Puhtaalla ja raikkaalla sisäilmalla on monenlaisia positiivisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Se tukee toiminta- ja keskittymiskykyä sekä terveyttä ja oppimista. Sisäilmassa voi kuitenkin olla monenlaisia haittatekijöitä, jotka voivat aiheuttaa erilaisia negatiivisia oireita. Usein oireet ovat lieviä ja menevät ohitse altistumisen päättyessä, mutta osaan haittatekijöistä liittyy suurentunut pitkäaikaissairauksien riski.
Suomessa onneksi sisäilma on pääosin puhtaampaa verrattuna muihin eurooppalaisiin maihin, vaikka usein esimerkiksi maaperästä nousevat radonpitoisuudet ovat eurooppalaisittain korkeita. Vaikka yleisesti ottaen sisäilma on Suomessa puhdasta, kannattaa kaikkien mahdollisten epäpuhtauksien vähentämiseen silti kiinnittää huomiota.
Kun rakennusten kunnosta pidetään huolta ja havaittuihin sisäilmaongelmiin puututaan nopeasti, rakennusten elinkaaret pidetään mahdollisimman pitkinä ja terveyshaittoja ennaltaehkäistään. Merkittävimmät sisäilman epäpuhtaudet, jotka voivat aiheuttaa erilaisia terveysongelmia, ovat ulkoilmasta tulevat pienhiukkaset, tupakansavu, maaperästä nouseva radonsäteily ja rakennusten kosteusvauriot. Käyttäjien on luotettava tilojen tervellisyyteen ja tässä suora ja ajan tasalla oleva viestintä sisäilmasta huolehtivien ammattilaisten taholta tilojen käyttäjien suuntaan on ehdottoman tärkeää.
Ilmanvaihdon vaikutus hyvään sisäilmaan
Hyvällä ilmanvaihdolla halutaan pitää tilassa yllä terveellistä ja viihtyisää sisäilmaa. Hyvä ilmanvaihtojärjestelmä poistaa epäpuhtaudet ja tuo tilalle raikasta ja puhdasta ulkoilmaa. Mahdolliset epäpuhtaudet kertyvät sisäilmaan ihmisten aineenvaihdunnasta ja toiminnasta, asumisesta, rakennus- ja sisustusmateriaaleista, ulkoilmasta ja maaperän radonista. Kun ilmanvaihtojärjestelmä on riittävän tehokas, se ei aiheuta melua tai vetoa, on helposti huollettavissa ja säädettävissä eikä se aiheuta häiriöitä, ylimääräisiä kustannuksia tai haittaa tilan viihtyvyyteen ja terveysolosuhteisiin.
Hyvän ja energiataloudellisen sisäilman toteutuminen vaatii rakentamiselta ja ilmanvaihdon toteutukselta mm. ilmanvaihdon tason ja järjestelmän puhtausluokituksen määrittämistä tilan käyttötarkoituksen mukaisesti, ammattitaitoista, hyvää ja huolellista suunnittelua sekä toteutusta, rakennuksen ja ilmanvaihtojärjestelmän suunnitelmien mukaista käyttöä sekä valitun järjestelmän säännöllistä puhdistusta ja huoltoa.
Me Qviballa sitoudumme ja omistaudumme työllemme ja pyrimme projekteissamme asiakkaidemme kanssa aina niin hyvään lopputulokseen, kuin mahdollista. Jos mikä tahansa sisäilmanvaihtoon liittyvä asia askarruttaa, autamme mielellämme!
Lataa ilmainen ilmanvaihdon checklist alta ja selvitä onko ilmanvaihtosi kunnossa!