Koronavirus ja sisäilmanvaihto

Tautia nimeltä COVID-19 aiheuttama koronavirus SARS-CoV-2, yleisesti ottaen Koronavirus on tällä hetkellä todella vahvasti tapetilla. Virus tarttuu pääosin pisaratartuntana, eli esimerkiksi sairastuneen ihmisen yskiessä ja aivastaessa tai vaikkapa puhuessa, huutaessa ja laulaessa kovaa päin. Lähikontaktissa virus voi tarttua kosketuksesta, jos sairastunut ihminen on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja sen jälkeen koskettaa toista ihmistä. Virus voi tarttua lyhyen ajan sisällä altistumisesta myös erilaisilta kosketeltavilta pinnoilta.

Kun ihminen yskii tai aivastelee, voi suurien pisaroiden lisäksi syntyä myös hyvin pieniä pisaroita, jotka voivat aerosolimuodossa kulkeutua ilman mukana. Ilmavälitteisen tartunnan riski on nykytiedolla vähäinen ja kiistanalainen, mutta heinäkuun alussa Maailman terveysjärjestö WHO (World Health Organization) kuitenkin tarkensi ohjeistustaan koronaviruksen tartuntareiteistä ja totesi, että on mahdollista, että virus voi tarttua myös ilmateitse sisätiloissa. Aiemmin viruksen ilmateitse tarttumista ei ole pidetty merkittävänä. Suomessa ilmatietartuntaa ehkäiseviä erillisiä viranomaisohjeistuksia tai määräyksiä ei tällä hetkellä ole, eikä tutkijoiden kesken ole yksimielisyyttä siitä, kuinka tartuttavaa sisätilaan leijumaan jäävä koronavirusta sisältävä hengitysilma voi olla.

REHVA:n ohjeistus

Eurooppalaisten LVI-järjestöjen liitto REHVA (Federation of European Heating, Ventilation and Air Conditioning Association) on julkaissut yhteenvedon koronaviruksen leviämisestä ja torjunnasta rakennuksissa sekä avannut nettisivut koronaviruksesta. REHVA on tarkentanut ohjettaan, koska vaikka WHO:n tieteellisessä yhteenvedossa maaliskuulta ei vielä pidetty ilmateitse tapahtuvaa viruksen leviämistä merkittävänä muutoin kuin potilaiden hoitotilanteissa, on kuitenkin lisääntyvää näyttöä siitä, että viruksen leviäminen ilmateitse on mahdollista muutoinkin. REHVA:n ohjeistus lähtee siitä, että pienikin riski on otettava huomioon. Ensisijaiset ehkäisytoimet kuitenkin ovat lähikontaktien välttäminen ja käsihygienia.

REHVA:n yhteenvedossa esitetään seuraavia kiinteistöjen käyttöön liittyviä näkökohtia koronaviruksen leviämistä koskien. Olemme lainanneet LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppäsen suomentamia keskeisiä kohtia:

  • Riittävä jatkuva ilmanvaihto 24/7 vähentää altistusta, mutta tilan huuhtelu muutaman tunnin ajan voi ajaa saman asian, esimerkiksi kaksi tuntia ennen tilan käyttöönottoa sekä käytön jälkeen, kunhan myös puhtaudesta on huolehdittu.
  • Ulkoilmaa ilmanvaihtoon mahdollisimman paljon. Esimerkiksi Suomessa valtaosa rakennuksista on suunniteltu siten, että ikkunat avaamalla voi tuulettaa turvallisesti ja tehokkaasti. Ikkunatuuletusta voidaan käyttää ilmanvaihdon lisäämiseksi, erityisesti painovoimaisen ilmanvaihdon kohteissa.
  • Ei palautusilmaa.
  • Huoneilman kosteus ei vaikuta virukseen, kosteus hillitsee virusta vasta suhteellisen kosteuden ylittäessä 80%.
  • Huonelämpötilalla ei myöskään ole merkitystä, lämpötila hillitsee virusta vasta yli 30 °C lämpötiloissa.
  • Alhainen ilman kosteus heikentää hengitysteiden vastustuskykyä virukselle, ilman kosteuden säätely ei ole kuitenkaan tarpeen.
  • Kanavien puhdistuksella ei ole merkitystä viruksen leviämisessä (pienet hiukkaset kulkevat ilman mukana, eivätkä tartu pintoihin).
  • Ilmanvaihtolaitteen suodattimilla ei ole merkitystä viruksen leviämisessä (hiukkaskoko on 80-160 nm), myöskään ulkoilmansuodatuksella ei ole merkitystä, koska ulkoilma ei ole virusten lähde.
  • Huonekohtaisilla ilmanpuhdistimilla voidaan vaikuttaa viruspitoisuuteen huoneilmassa edellyttäen, että suodatin on HEPA-tasoa.

Ilmanvaihto Suomessa

Moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna Suomessa rakennusten ilmanvaihto on hyvällä tasolla. Suuressa osassa julkisista rakennuksista on täällä käytössä koneellinen ilmanvaihto. Keskeiset ilmavaihtomäärien vaatimukset on säännelty asetuksella.

– Virustilanteessa yleisesti käytetyn ilmanvaihtomäärän per henkilö sijasta on olennainen tilan kokonaisilmanvaihtomäärä. Tämä tarkoittaa, että pienemmissä tiloissa, joissa oleskelee useampi henkilö, on suurempi riski. Tällaista ohjeistusta ei ole vielä olemassa ja sitä pitäisi kehittää, toteaa Aalto-yliopiston Rakennusten energiatehokkuuden ja sisäilman professori Jarek Kurnitski.

Aalto-yliopiston virtausfysiikan apulaisprofessorin Ville Vuorisen mukaan se ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että ilmanvaihto olisi riittävä viruksen torjumisen kannalta.

– Pitäisi ensin selvittää, toimiiko koneellinen ilmanvaihto. Jos se toimii, niin toimiiko se riittävän hyvin. Lisäksi tarvittaisiin eri tiloihin omat suositukset siitä, montako kertaa tunnissa ilman pitäisi vaihtua. Ilmanvaihdon tuplaaminen ja oleskeluaikojen huomioiminen sisätiloissa pienentäisi ongelmaa, kertoo Vuorinen.

Hyvin toimiva ilmanvaihto on tärkeää kaikkien mahdollisten sisäilmassa olevien epäpuhtauksien poistamisessa. Ilmanvaihdon tulee olla riittävää ja sen tulee toimia suunnitellusti. Hyvän ilmanlaadun takaamiseksi ilmansuodattimien normaalista vaihtovälistä ja ilmanvaihtokanavien puhdistusväleistä on hyvä pitää kiinni sekä varmistaa järjestelmän toimintakunto. Tässä auttaa ammattilaisten puoleen kääntyminen.

Päällä olevan koronavirustilanteen vuoksi me Qviballa olemme erityisen omistautuneita ja sitoutuneita tuomaan asiakkaillemme mahdollisimman laadukasta ja tehokasta sisäilmanvaihtoa. Kauttamme saat myös ilmaa puhdistavat Genano-sähkösuodatinlaitteet, jotka parantavat sisäilman laatua tappamalla kaikki virukset ja pöpöt, VTT:n tutkimuksien mukaan jopa koronavirukset. Meiltä saat tiedon toimiiko ilmanvaihtojärjestelmä oikein suunnitellulla tavalla ja onko tehostusvaraa olemassa. Tilojen anturivalvonnalla saat dataa kaikesta oleellisesta. Olemmekin valmiita auttamaan sinua kaikessa sisäilmanvaihtoon liittyvässä kokonaisvaltaisesti, koronavirustilanteen tietenkin tarkasti huomioiden. Esim. sisäilman suodattamisella puhtaaksi, tiloihinne saadaan puhdas ja turvallinen ilma hengittää!


Ongelmat ilmanvaihtojärjestelmissä ja niiden ennaltaehkäisy

Säännöllinen rakennuksen kunnosta huolehtiminen on parasta vaurioiden ja haittojen ennaltaehkäisyä, niin myös ilmanvaihtoon liittyvien ongelmien kohdalla. Vaurioiden ja puutteiden selvittäminen ja korjaaminen on aina järkevintä ja edullisinta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Toimi heti, jos havaitset tai epäilet, että asunnossasi tai työpaikallasi on huono sisäilman laatu tai rakennuksessa ja sen laitteissa on vikoja tai puutteita. Jos rakennuksen huono sisäilma aiheuttaa terveyshaittoja, on tilanne kehittynyt jo liian pitkälle.

Ilmanvaihdon tehtävänä on tuoda puhdasta ilmaa hengitykseen ja poistaa rakennuksessa syntyvät epäpuhtaudet. Vaikka ihmisen hapentarpeen tyydyttämiseksi tarvittava ilmanvaihdon määrä on murto-osa tarvittavasta kokonaisilmanvaihtomäärästä, mitä puhtaampaa tämä ilma on, sitä paremmin elimistö voi. Rakennuksessa syntyy useita epäpuhtauksia, joiden lähteitä ei voida kokonaan poistaa. Tällöin tarvitaan riittävää yleisilmanvaihtoa.

Ilmanvaihto toteutetaan yleisimmin joko puhaltimilla (koneellinen ilmanvaihto) tai lämpötilaeron ja tuulen yhteisvaikutuksella (painovoimainen ilmanvaihto). Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon etuna on mahdollisuus tuloilman suodatukseen ja lämmön talteenottoon poistoilmasta, mutta huonosti hoidettuun tuloilmakanavistoon kertyvä lika voi kuitenkin ajan kuluessa alkaa haista ja pilata sisäilmaa ja tähän tulisi puuttua välittömästi. Painovoimaisen poistoilmanvaihdon suosio erityisesti asuinrakennuksissa perustuu alhaisiin investointikustannuksiin, mutta vaikka painovoimainen ilmanvaihto ei itse aiheuta melua, meluisalla paikalla ikkunatuuletus voi olla ongelmallista.

Esimerkkejä yleisimmistä ongelmista

Me Qviballa teemme eri kiinteistöille ilmanvaihtojärjestelmien toimintakartoituksia sekä korjauksia. Tarkastaessamme ilmanvaihtokoneiden toimintaa kaikkine komponentteineen kokonaisuutena olemme usein törmänneet siihen, että itse kone toimii, mutta varsinaista ilmavirtaa säätelevät moottoripellit eivät, jolloin ilma ei liiku oikein. Jos pellit ovat jumittuneet kiinni, ilma ei liiku lainkaan ja jos taasen auki, voi talvella laitteiden sammuessa nestetäytteiset LTO/lämmityspatterit pahimmillaan jäätyä.

Auttaaksemme erilaisten ongelmien ennaltaehkäisyssä käymme usein läpi myös ilmanvaihtokoneiden suodattimien luokan, kunnon sekä riittävyyden ja suodatinkammioiden tiiveyden. Tarkistamme poistoilmanvaihtokohteissa riittävien korvausilmaventtiileiden määrän, kunnon, suodatuskyvyn sekä äänenvaimennuksen.

Joskus ilmavaihtolaitteistot eivät toimi oikein niiden hallintaan suunnitellun automatiikan kanssa. Automatiikka voi näyttää kaiken toimivan oikein, vaikka kone ei todellisuudessa pyörisi lainkaan. Toimintahäiriöt ja väärä toiminta voi johtua myös anturivioista, jolloin automatiikka ohjaa koneiston toimintaa perustuen väärään tietoon.

Toisinaan kiinteistöjen katoilta löytyy lukematon määrä vuosikymmenten saatossa asennettuja erilaisia poistoilmakojeita, joiden toiminnasta tai edes olemassaolosta ei yhtiöllä välttämättä ole mitään tietoa. Tällöin teemme kattavan selvityksen ja kartoituksen laitteiden tarpeellisuudesta sekä tehokkuudesta ja mahdollisuudesta korvata vanhat laitteistot energiatehokkaammilla vaihtoehdoilla.

Lopulta myös ilmanvaihtokonehuoneiden yleinen kunto käydään läpi, kuten tilojen siisteys, mahdolliset vuodot pattereissa ja putkistoissa sekä säännösten mukainen kyltitys ja numerointi.

Miten ennaltaehkäisemme yleisimmät ongelmat?

Me Qviballa tarkastamme ja teemme tarvittavat toimenpiteet liittyen muutamiin avainpointteihin:

  • Oikeanlainen ilmanvaihto oikeaan aikaan ja paikkaan tarvittavilla mittauksilla, tehostuksilla, säädöillä ja tarpeenmukaisilla ilmavaihdon tasapainoituksilla
  • Ilmavuodot ja korjattavat paine-erot kanavistoissa, rakenteissa, väliseinissä ja tilan ulko/sisävaipassa sekä paineen tiiveysmittaukset
  • Ilmanvaihtolaitteiston puhtaus, kuten ilmanvaihtokanavistot, -koneet ja tekniset tilat
  • Ilmanvaihdon yleinen toiminta ja oikeanlainen ilman liikehdintä sisätiloissa

Silloin kun ongelman syy ei selviä kiinteistöhuollon käynnillä, ongelmaan liittyy laajempaa tilojen käyttäjien oireilua tai tiloissa on raportoitu aikaisemminkin sisäilmaongelmista, ongelman syytä, laajuutta ja merkitystä on parempi lähteä ratkaisemaan vaiheittain tutkimusten avulla ja asiantuntijan kanssa. Me Qviballe kuitenkin tarjoamme kaiken tarpeellisen siihen vaiheeseen asti ja autamme kiinteistöyhtiöitä kaikissa ilmanvaihdon ongelmissa!


Sisäilmanvaihto, energiansäästö ja ympäristöystävällisyys

Raikas sisäilma ja optimoitu sisäilmanvaihto ovat asumisterveyden, asumismukavuuden ja rakenteiden kunnon kannalta tärkeitä, mutta toteutettuna vastuullisesti myös energiaa ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja. Toteuttamalla ja säätämällä lämmityksen ja ilmanvaihdon oikein pienennät tehokkaasti energialaskuasi sekä kuormitat myös ympäristöä vähemmän. Lämmittäminen, viilentäminen ja ilmanvaihto ovat suurimmat kiinteistöjen energiankulutuksen ja ympäristökuormituksen lähteet ja tämän kuormituksen määrällä on myös suora vaikutus kiinteistöjen sisäilmaan. Kiinteistöjen energiatehokkuuden optimoinnilla on energiansäästöjen ja vastuullisuuden ohella myös tarkoitus parantaa kiinteistön olosuhteita. Energian kulutusdatan, kattavan suunnittelun ja energiatehokkuustoimenpiteiden avulla on mahdollista saavuttaa merkittävät kustannussäästöt aiempaan kulutukseen verrattuna, koska noin 20 - 38 % kokonaisenergian häviöistä syntyy ilmanvaihdon kautta. Kiinteistöjen ennakoivalla ylläpidolla voidaan säästää 30% kustannuksista viivästyneeseen energiatehokkuusremontointiin ja korjaamiseen verrattuna.

 

Monet yritykset julistavat nykypäivänä vihreitä arvoja, kuten vastuullisuutta, eettisyyttä, energiansäästöä sekä ympäristöystävällisyyttä, mutta usein yhteen kätevimmistä tavoista saavuttaa tämä konkreettisesti ei investoida tarpeeksi, eli ilmanvaihtoon. Moni pelkää turhaan energiatehokkuusremontteja ja miettii huononeeko sisäilman laatu tai syntyykö kiinteistöihin mahdollisesti kosteusongelmia. Tästä päästään mittaamalla kiinteistön ongelmakohdat tarkalla anturoinnilla ja toteuttamalla ilmanvaihto alusta lähtien energiansäästö, kustannustehokkuus ja ympäristöystävällisyys mielessä.

 

Ilmanvaihdon toiminnan perusperiaatteena esimerkiksi asuinkiinteistöissä on, että likainen ilma poistetaan keittiöstä, kylpyhuoneesta, kodinhoitohuoneesta, WC:stä, vaatehuoneesta ja tuulikaapista ja puhdas ilma tuodaan makuuhuoneisiin, olohuoneisiin ja saunaan. Painovoimainen ilmanvaihto oli tavallista vielä ennen 1990-lukua ja koneellista poistoilmanvaihtoa on tehty 1970-luvulta 2000-luvun alkuun. Tyypillisiä ilmanvaihtojärjestelmiä uudemmissa taloissa ovat koneellinen lämmöntalteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmanvaihto tai poistoilmalämpöpumppu, joka pienentää huomattavasti syntyvää häviötä. 

 

Vastuullisempaan tulevaisuuteen meitä on viemässä myös tilaan ja ympäristöön mukautuvat nykyaikaiset luonnolliset ja ympäristöystävälliset ilmanvaihtojärjestelmät, jotka ovat usein kustannustehokkaampia, kuin perinteisemmät ilmanvaihtojärjestelmät. Ainoa ns. ilmainen ratkaisu raikastaa sisäilmaa on edelleen tuulettaminen avaamalla ikkunoita, mutta yleinen ongelma on siinä, että sisäilmanvaihdossa ei ole tarpeeksi tehoa tai ilmanvaihto on suunniteltu huonosti, jolloin tiloista ei vaihdu ilma tehokkaasti tai ilmanvaihto ei jakaudu kunnolla koko tilaan. Usein tilan tehokkaampi, kustannusystävällisempi ja energiaa enemmän säästävämpi ilmanvaihto saavutetaan pelkästään sillä, että ilmanvaihdon puhallussuunnat kohdistetaan oikein niin, että tilahuuhtelu toteutuu kokonaisuutena. Näin saavutetaan vihreämpi ja vastuullisempi sisäilmanvaihto.